Helmi & Nemo

Nyt voisi melkein sanoa, että Helmi on tiine. Tässä kuvat Nemosta ja Helmistä. Pennut tulevat myyntiin lokakuun alussa 5 vkon iässä. Ennen sitä voi tehdä alustavia varauksia. Kummatkin ovat oikein kauniita ja helppoja käsiteltäviä. Kumpikin on rekisteröityjä :). Tässä vähän lähisukua, skannaan kummankin sukutaulut sitten kun tiineys on aivan varmaa :) :
      Finding Nemo, musta lkr.                                                        Herttainen Helmi, musta laikukas lk.
i: Bra Gjort Besserwisser, musta lk.                                             i: Great george, musta laikukas lks.
e: Picus Kia Kikkura, hopeamusta lkr.                                      e: Credo Quia Incredible, kyyhkynharmaa, lk
ii: Hamsterhuette Xerxes, musta lkr                                           ii: Feenix, musta laikukas lks.
ie: Salmiakki, musta laikukas lks.                                                  ie: Bye Bye Baby, musta lk
ei: Göstä, hopeanharmaa, lk                                                        ei: Tripolis, musta laikukas lk.
ee: Picus Gaija Gäggärä, hopeanharmaa lkr.              ee: A De Mesmay Abeille, kyyhkynharmaa laikukas lk.

Herttainen Helmi

Herttainen Helmi

Finding Nemo

Finding Nemo

Finding Nemo

Kuvia, juttuja ja kuulumisia

Sunnuntaina tässä kirjoittelen.... mutta mennäänpä asiaan :D. Tämä on pääasiassa "kerro se kuvin" postaus, eli en rupea sen enempää tässä selittelemään ;)

Maisalla oli ihan punainen nenä, mutta kerkesi lipaista ennen kuvaa

Kaunis Helmi <3

En tiedä miten, sähikäis-Haisu on hinkannut päästä karvat pois...?

Karvat kasvaa takaisin <3

:D

Haisu ja yläpurenta

Helmillä ei ollut toista kiimaa, eli tod. näköisesti on tiine :)

Nemo, eli Minnin veli. Minni oli meillä helmikuussa Tuhnulla ;), 

Ensin hän oli haluton kuviin.

Tässä testailin toista kiimaa, ei ollut.

Pentuja odotellessa

Niin vaan lupailin taas että tiheään tulee postauksia, ja tässä sitä ollaan. Tosiaan viime viikon sunnuntaina kerkesin ensimmäistä kertaa kokeilla astutusta, hamsut tuli maanantaina. Sunnuntaina hais ja kaikki piirteet oli kohillaan, mutta ei antanut astua. Maanantaina puolen tunnin välein otin, mutta ei. Tiistaina testasin viideltä, koska jos sillä jotain merkkejä oli , ne oli silloin... Mutta ei. Ajattelin että Helmi ei hyväksy sitä urosta, kun neitillä ei oltu kiimaa 8kk nähty koskaan. Mutta keskiviikkona olin elokuvaa menossa katsomaan, ja sanoin vielä et ainii nää hamsterit.  Laitan ne viel tänää yhtee vaikka ei mitään tapahukkaan. Kello oli tuolloin yhdeksän illalla. En edes laittanut niitä pahvilaatikkoon missä tämä normaalisti tapahtuu, aitaukseen laitoin nii kiimahan sieltä tupsahti. Nemo ei vaan oikein tienny mitä sille olis pitänyt tehdä, et katotaan nyt onko tiine! Tuhnun jälkikasvu etenee <3 pelkäsin jo et jää... Sunnuntaina eli huomenna selviää onko oikeesti tiine, mut jos on, nii 27.8 pitäis Vaavit tulla ulos <3 mut päivittelen tähän postaukseen pari kuvaa maisasta, mut varmaan sunnuntaina sit pistän uuen ja kuvat vanhemmista :) eli emä Helmi on musta laikukas lk ja Tuhnun tyttären tytär, ja Isä Nemo musta lk Rex.

Pitkääkin pidempi postaus

Huppista, ei ole taas tullut täälä käytyä, sillä jotenkin on varmaan mennyt toipuessa tästä Tuhnusta.. Olen aika ahkerasti aina Tuhnun haudalla käynyt, ja vien sinne tiheään tahtiin kukkia <3. Se mitä olen hamstereissa huomannut sitten Tuhnun lähdön jälkeen, niin Maisa on aivan kuten ennenkin, mutta Haisu on ihan kummallinen. Se on kun hidastetusta filmistä koko ajan, jäykistelee paikoilleen, eikä viistäkään heilauta, you know. Sitten se pakenee piiloon kun otan mökin katon pois. Se on nyt niin muuttunut kun Tuhnu lähti, että en tiedä helpottaisiko Haisun oloa se, että tässä olisi sitä vanhempi uros hamsu. Jotenkin kun sillä on aina ollut isukki Tuhnu tukena ja turvana, ja vaikka erillään toki olivatkin, niin Tuhnu oli tässä se johtaja. Nyt Haisu joutuu tavallaan ottamaan johtajan aseman, ja varsinkin kun Maisa muutti viereiseen terraan. Nyt se joutuu olemaan yksin yhden naisen kanssa, niin on se aika rankkaa. Harmittaa vaan aivan hurjasti. Kai näilläkin on sellainen tietty suruaika vaikka erakkoja ovatkin... Se on helpottanut sillä jo vähän siitä kun Tuhnu lähti. Tai sitten se on vaan sitä johtajan aseman ottamista... Vaikeeta, en tiedä miten se on sitten niillä ihmisillä keillä on monta hamsteria samassa huoneessa ja eri sukupuolta ja eri ikäisiä, että miten se niillä vaikuttaa, ja miten ne hamsterit eroavat? Tai sit Haisu on vaan niin herkkis <3. En tiiä, mutta asiasta taas toiseen, mun on pitänyt niin kauan ottaa videolle kun Haisu vetää koko agilityradan, että teidän pitää se niin nähdä! Se on hiano poika!! Mutta sitten... tämä uutinen on hieno... Maanantaina me haetaan 2 hamsua helsingistä.... Ja ne tulee meille astutukseen ja ne saa pennut (ehkä) ja sieltä tulee RUPSUTIN <3<3<3<3<3. Oijoijoi <3. Isä on musta lk rex, ja emä lk musta laikukas. Emä on sillai Tuhnulle sukua, että se on haisun siskon tyttö. Eli näiden jälkeläisille Tuhnu on isoukki <3. Se on jotenkin niin ihanaa kun on Tuhnun sukua itellä, kun jostain pentueesta monenkin vuoden päästä voi löytyä joku yksilö joka tuo vaan mieleen Tuhnun, tai siinä on joitain piirteitä Tuhnusta <3. Eli näin Tuhnu sitten elää muistoissa <3. Näiden kauniiden hamsujen pennut tulevat sitten myyntiin siten kun Tuhnun ja Minnin pentujen piti!! Saatte tehdä jo alustavia varauksia!!!! JEEJEE, laitan tänne vanhemmista kuvat maanantain jälkeen, niin voitte ihastella näitä <3. Jos nyt tulis musta laikukas rex tuolta, joka olis vielä uros, nii voitte arvata että se tulis olee Rupsu <3. Mietin jo Rupsulle virallista nimee, mut en paljasta sitä vielä ;). Nyt tulee hulluna postauksii!

Haisu on tässä taas jäykistynyt, niin sillon sille voi tehdä mitä vaan ;D

Tuhnun haudalla <3

R.I.P Tripolis 16.8.2012-8.7.2014

Rakkain Tuhnuni elää nyt ikiunta punavuoren metsässä näköalapaikalla villihamsterina ilman kipuja. Se eli hyvän elämän, ja sitkeä oli kuin mikä, sillä ensimmäiset ongelmat alkoivat tulla joulun alla 2013. Eli elämänhalua riitti, kunnes syöpä rupesi syömään sisältä niin, että terveys se lopulta pettää ja ihmisten täytyy tehdä ratkaisut. Ei se pitkään olisi selvinnytkään itsekseen. Muistan, kun sanoin tuhnulle kun se oli pieni, että tekee syrkkien ikä ennätyksen, ajattelin hetken että niin se vaan lähti aikaisemmin, kunnes tajusin että tuhnu teki todellakin ikäennätyksen. Se oli niin pitkään kasvaimista ja muista vaivoista huolimatta, että ei varmasti kukaan muu olisi elänyt niin pitkään. Eilen viimeisenä päivänään Tuhnu vielä nuoli minua ja huokaili, ja nukahti taas käteeni kun silittelin sitä. Sitten koitti sen aika. Harmittaa näin vain niin suuresti kun olin ennen Tuhnun lähtöä viikon poissa. Tuhnu tuli minulle takaisin itse punotussa pienessä korissa, jonka pohjalle oli laitettu lila kukka servetti ja Tuhnun korvien taakse valkoisia kauniita kukkia. Tutu nukkui siinä.. haudalla on iso kivi ja vietiin eilen sinne valkoinen ruusu..   ...   ... );

maanantaina

eilen ennen lähtöä

Eilen ennen lähtöä

Tuhnun aika on nyt tullut..

Nyt jouduin tekemään yhden inhottavimmasta ja surullisimmasta päätöksestä eläimen omistuksessa. Kyllä sitä olen ennen jo itkenyt ja paljon, ja tulen itkemään, kun tänään tuhnu hiilidioksidilla lopetetaan. D';  Tiesin kyllä että aika on käsillä, mutta viikon rippileirilläni ollessani tilanne oli pahentunut aika käsittämättömäksi. Kun laukkujen kanssa tulin eilen kotiin, kuulin kun tuhnu rapisteli pesässä. Sitten se tuli (päivällä) mökistä ääneni kuultuaan pois, ja meni sellaiseen pehmolinnaan, joka roikkuu katosta. Se oli siellä, ja ihmettelin suuresti että nukkuuko se sinne!? No sittenhän yritin puheella saada sitä pois, ja sitten sainkin, ja otin sen, se kompasteli ja kaatuili kävellessään, ja meni kun olisi ollut humalassa. Sitten otin sen sängylle tepastelemaan, niin oli hitaan oloinen ja hengitti hyvin raskaasti, että se oikein pihisi. Silloin koko hamsteri ponnisteli ja kyljet kohosi ja laski liioitellusti. Se oli aivan järkyttävää. Sitten ajattelin että kuolee justiinsa tuohon paikkaan, se lähti kävelemään, laitoin kädet aidoiksi sen sivuille, ja tuhnu pysähtyi siihen nukkumaan. Siis nukkumaan rupesi seisaaltaan noin vain. Sitten sen siitä otin, rupesin itse makaamaan ja laitoin tuhnun minun ja käteni väliin, se mönki käsitaipeisiini ja rupesi siinä nukkumaan. Jotenkin siinä ajattelin että tämä oli sitten tässä, illalla päästin sen viimeisen kerran lattialle juoksemaan, niin ei se jaksanut juostakaan, vaan meni hytkymään nurkkaan ja nukkui siellä. Tai se oli taas vähänkuin sellainen kohtaus. Tuo hamsteri on aivan sairas, en tiedä onko ne kohtaukset epilepsiaa, sitten tuohon nukahteluun varmaan liittyy se kasvain, eli sydän ei jaksa pumpata verta koko elimistöön, kun kasvain on edessä ja vie sen hamsterin kaikki voimat. Tuo on maailman parhain hamsteri mitä olisin ikinä voinut saada, ja sellaista hoitoakin se on saanut että ei varmaan kellään muulla. :) Annoin illemmalla Tuhnulle kaikki mahdolliset herkut, piltit ja marjat ja hedelmät mistä tykkää, mutta ei se ollut kaikkea jaksanut viedä. Tänä aamuna se kävi kuitenkin vielä vessassa pissillä <3 ;( se on niin rakas, latan vielä tänne tänään tuhnun muisto postauksen ;(;(;(;(

Pitkästä aikaa on taas aikaa kirjoitella tänne :) Tosiaan, kuten varmasti huomasitte, kuvia ei ole tullut tänne miltään ammattikuvaajalta, vaan ne kuvat otetaankin samalla kun omat rippikuvani, eli heinäkuun loppupuolella :).
Maisa sai uuden mökin pari päivää sitten, kun edellisen oli syönyt niin vaaralliseksi, että naulan kannat törrötti yhdestä kohdasta. Se mökki lähti heti roskiin. Haisu on edelleen hirveä sähikäinen, vaikka tuossa iässä Tuhnukin alkoi olla jo aika vanhus :) saa nähdä kuinka kauan kestää, että durasel rauhoittuu :D. Itse olen huomannut Haisusta, että jos sen ottaa tavallaan "väkisin" miten nyt hamsut aina nostetaan, niin Haisu inhoaa sitä yli kaiken. Siis kyllähän se näyttelyissä ja nukkumasta ottaessa ja terrasta (joskus) tulee ihan nätisti ja löysästi normaalisti juu, mutta esim. Lattialla juostessaan tai jos ei halua millään tulla itse kädelle ja minä otan sen, sillä aina ei ole pienellä nakilla omaa päätäntävaltaa, niin se lähtee hillumaan ja juoksemaan kun villihamsteri, jota yritetään luonnosta pyydystää. Silloin otan vaan haisun väkisin vaikka on ihan hulluna pois, ja sitten keskustelemme asiasta rauhassa paikallaan minun kädellä, usein selällään, jolloin rauhoittuu siihen ja huokaisee. Sitten kokeilemme uudelleen, että niin miten siihen kädelle tultiinkaan :D. Että näin vaan mietin, että jos Haisu olisikin päätynyt toiseen kotiin, jossa ei vaikka oltaisi opetettu kädelle tuloa, tai vaadittu sitä, tai muita sääntöjä, niin millainen huligaani se olisikaan? :D Sitten Tuhnuun <3 Tuhnu on ihan hyvässä jamassa, kasvain on, mutta ihme, kun ei vieläkään kipeä tai arista, eikä hyvän sijaintinsa vuoksi haittaa sen elämää. Se nukkuu paljon, eikä ainakaan alkuillasta paljoa liiku, pissillä käy, ja juomassa ja syömässä sekä tutkii ja kaivelee kuten normaalistikin, ja olen antanut tuhnulle etuoikeuden pissiä labysinttimökissä yhteen nurkkaan, kun en ole varma jaksaako se enää käydä vessassa. Sinne se aina pyrkii, silloinkin kun on hereillä, pissii kyllä vessaan :) Taitaa olla vanhan miehen juttuja <3

Maisu oli vähän ulkona <3