sunnuntai 19. lokakuuta 2014

RIP haisu s.30.5.2013-k.19.10.2014

Muistan kun tulit, olit pienen pieni sähikäinen. En alkuun sinuun niin kiintynyt, nyt olit parhain kaikista. Kukaan ei paikkaasi voi korvata, jätit kuitenkin ihanat muistot sydämeen. Nyt olet paikassa, jossa et tunne kipua, saat olla vapaa. Isäsi vieressä nukut ikiunta pehmeän sammalikon alla. Aikasi oli nyt lähteä isäsi perään, surit sitä kanssani pitkään. Päätit lähteä samoista syistä. Olihan sinut päästettävä <3.


Huonoja sekä hyviä uutisia

Taas on jotenkin ollut kiirettä, eikä ole edes blogia kerennyt päivittämään! No, nyt kun on poikashulina päätöksissä, on taas aikaa postailla :). Eli 2 mustaa naarasta olisi vielä myymättä, Stacy Strawberry ja Lily Lingonberry. Muut onkin sitten myydyt jo :). Ne on kyllä niin ihastuttavia sähikäisiä että! <3. Kun asuivat tytöt vielä sukupuolilaumoina, niin kun käden laitoit terraan, kaikki juoksi hullun lailla kädelle, eikä suostunut takaisin terraankaan menemään :D. On minulla siitä videokin.. ;). Mutta, nyt on Rupsu minun ja hyvä päätös oli tuo laikkumies jättää, on se ihastuttava <3 Niin viittaa Tuhnuun moni moni juttu luonteessa, ja se näyttää tuhnulle, vaikka laikut ovat sijoittuneet toisella tavalla ;). Kaikki naperot olen saanut aivan ihaniin uusiin koteihin, joten ei edes ikävä ole yllättänyt, kun tietää kuinka hyvissä oloissa he ovat :). Ja on niin ihana kasvattajana saada hyvää palautetta nakeista, tulevat kädelle yms. <3. Mutta sitten... Grand Gala Vantaalla lähestyy, ja olen sinne Maisan ja Rupsun kanssa menossa, sekä toimin lemmikkisyrkkinaaraiden sihteerinä. Rupsu on nuorten miesten luokassa, ja maisa vanhojen mummojen neulontakerhossa. ;) Kumpikin menee lemmikkiin sekä ulkomuotoon :). Olihan se Maisakin ulkkikseen ilmoitettava- kivempi kun saa monta lappua matkaan :D.On sekin niin vanhaksi tullut jo <3. Rupsulla vasta elämä edessä. Mutta mennäänpä nyt viimeisenä niihin huonoihin uutisiin... Ihmettelette toki jo kun Haisusta en ole maininnut vielä mitään... Ei, ei se vielä kuukahtanut ole, vielä. Tänään myöhemmin koittaa Haisunkin elämässä matka paikkaan, jossa saa sähikäisenä viipottaa ;( <3. Sama kohtalo sillä nyt tuli kun Tuhnulla ;((. Ensimmäiset merkit havaitsin pari viikkoa sitten, kun Haisun iho rupesi kuivamaan ja hilseilemään. Sitten sillä oli nestehukkaa, iho todella löysä. Käytöksessä ei kuitenkaan mitään erikoista. Kyselin muilta kasvattajilta yms. ei mikään viitannut siihen, ei hilsepunkki, ei mikään. Sivelin haisun kokonaan ruokaöljyllä, laitoin puuroonkin öljyä että iho kosteutuu. Ei mitään vaikutusta. Rupesin siitä jo huolestumaan, mutta en eläinlääkäriin vienyt, kun ei käytös ollut muuttunut millään lailla. Sitten sen silmät rupesivat päivä päivältä pullistumaan päästä, ja karvaa yksitellen tippumaan. (oli harvakarva). Jouduin kuitenkin täksi viikoksi lähtemään Helsinkiin, ja niin arvasin taas kun sieltä palasin, että tilanne on huonontunut. Toinen silmä oli hieman ummessa, ei saanut auki kun silmä niin pullahtanut ulos. toinen silmä suurena. Hengittii yhtä raskaasti kun Tuhnu silloin paikallaan, eli hytkyi eteen ja taakse hengiittäessä. Ei sitä voi enää vierestä katsoa ei todellakaan. Tänään tulee siis Haisunkin aika hengittää ilmaa vielä viimeisen kerran, ja päästä kivuista. Epäilen syöpää/kasvainta. kasvain saattaisi olla selässä, ei kävellessä pysty suoristumaan. se on siis sisäinen kasvain. Tai sitten Haisulla on kilpirauhasen liikatoimintaa joka hoitamattomana johtaa tuohon ihmisellä. Haisu on ollut poikueesta pienin ja rimpuloin, ei elinikäodotuskaan voi olla kovin suuri. Tämä oli jo tavallaan tiedossa... ;(
Rupsuu <3
Tässä rupsun kaunis silmä <3