maanantai 24. marraskuuta 2014

R.I.P. A De Mesmay Abeille s. 7.2.2013-k. 24.11.2014

Tänään lähdit sinäkin pois, jätit Rupsun kanssa. Olit varmasti kipeä, joten tiedän sinun olevan kivuton nyt. Jätit meille viimeisenä arvoituksen, mikä on tarkoitus kun koko perhe lähdette niin nopeasti, vain pikku natiaisen jätitte. Alusta alkaen olit ainutlaatuinen persoona, en ollut enkä ole toista tavannut. Niin tomera mimmi olit, mutta oli sinussa herkkäkin puoli. Koskaan et pitänyt siitä, jos sinua kauan kädessä pyöritteli, mutta pussailit paljon <3. Kiitos tästä vuodesta jonka kerkesit meillä olla, opetit minulle paljon :)


Grand Galan tulokset! :)

Voi että! Lauantaina olin rupsun kanssa Grand Galassa Vantaalla, pikkumies ei ollut ollut koskaan kuljetusboksissa (veikkaan johtuvan siitäkin) ja ette arvaa kuin pärjäs!! En oo minäkään toipunut flameista vielä! Olin sihteerinä, ja sanoin kaverille että käy kattoo mitä sai ulkomuotoluokasta ja lemmikistä. Ulkomuodosta oli tullut MH, joka oli tiedossa, kehut oli tullut kunnosta ja luonteesta ja laikkujen sijainnista. Sitten.... Lemmikkiluokasta ERI!! Sanoin sitten kaverille kun palkintojen jaot oli että käy hakemassa palkinnot jos ja kun tulee :D. Ensimmäisenä sai paras nuori palkinnon, sitten kun sijoituspaikat eteni eikä ollut toiseksikaan päässyt ajattelin, että hyvä taso, kunnes tuomari sanoi että: "ja voittaja, joka saa LGG14 tittelin ja jatkaa Best In Show'hun, Randy Raspberry!!!!!! Olin ihan ällikällä lyöty enkä varmaan saanut mitään kirjootettua arvostelukaavakkeeseen sihteerinä ollessani. No, kun BIS kehä alkoi, kehässä 4 eri lajin edustajaa, Rupsu veti vielä BIS1. Eli voitti lemmikissä kaikki, ja on nykyisin LGG14 Randy Raspberry!! Voi mun pikkumiestä <3.


sunnuntai 19. lokakuuta 2014

RIP haisu s.30.5.2013-k.19.10.2014

Muistan kun tulit, olit pienen pieni sähikäinen. En alkuun sinuun niin kiintynyt, nyt olit parhain kaikista. Kukaan ei paikkaasi voi korvata, jätit kuitenkin ihanat muistot sydämeen. Nyt olet paikassa, jossa et tunne kipua, saat olla vapaa. Isäsi vieressä nukut ikiunta pehmeän sammalikon alla. Aikasi oli nyt lähteä isäsi perään, surit sitä kanssani pitkään. Päätit lähteä samoista syistä. Olihan sinut päästettävä <3.


Huonoja sekä hyviä uutisia

Taas on jotenkin ollut kiirettä, eikä ole edes blogia kerennyt päivittämään! No, nyt kun on poikashulina päätöksissä, on taas aikaa postailla :). Eli 2 mustaa naarasta olisi vielä myymättä, Stacy Strawberry ja Lily Lingonberry. Muut onkin sitten myydyt jo :). Ne on kyllä niin ihastuttavia sähikäisiä että! <3. Kun asuivat tytöt vielä sukupuolilaumoina, niin kun käden laitoit terraan, kaikki juoksi hullun lailla kädelle, eikä suostunut takaisin terraankaan menemään :D. On minulla siitä videokin.. ;). Mutta, nyt on Rupsu minun ja hyvä päätös oli tuo laikkumies jättää, on se ihastuttava <3 Niin viittaa Tuhnuun moni moni juttu luonteessa, ja se näyttää tuhnulle, vaikka laikut ovat sijoittuneet toisella tavalla ;). Kaikki naperot olen saanut aivan ihaniin uusiin koteihin, joten ei edes ikävä ole yllättänyt, kun tietää kuinka hyvissä oloissa he ovat :). Ja on niin ihana kasvattajana saada hyvää palautetta nakeista, tulevat kädelle yms. <3. Mutta sitten... Grand Gala Vantaalla lähestyy, ja olen sinne Maisan ja Rupsun kanssa menossa, sekä toimin lemmikkisyrkkinaaraiden sihteerinä. Rupsu on nuorten miesten luokassa, ja maisa vanhojen mummojen neulontakerhossa. ;) Kumpikin menee lemmikkiin sekä ulkomuotoon :). Olihan se Maisakin ulkkikseen ilmoitettava- kivempi kun saa monta lappua matkaan :D.On sekin niin vanhaksi tullut jo <3. Rupsulla vasta elämä edessä. Mutta mennäänpä nyt viimeisenä niihin huonoihin uutisiin... Ihmettelette toki jo kun Haisusta en ole maininnut vielä mitään... Ei, ei se vielä kuukahtanut ole, vielä. Tänään myöhemmin koittaa Haisunkin elämässä matka paikkaan, jossa saa sähikäisenä viipottaa ;( <3. Sama kohtalo sillä nyt tuli kun Tuhnulla ;((. Ensimmäiset merkit havaitsin pari viikkoa sitten, kun Haisun iho rupesi kuivamaan ja hilseilemään. Sitten sillä oli nestehukkaa, iho todella löysä. Käytöksessä ei kuitenkaan mitään erikoista. Kyselin muilta kasvattajilta yms. ei mikään viitannut siihen, ei hilsepunkki, ei mikään. Sivelin haisun kokonaan ruokaöljyllä, laitoin puuroonkin öljyä että iho kosteutuu. Ei mitään vaikutusta. Rupesin siitä jo huolestumaan, mutta en eläinlääkäriin vienyt, kun ei käytös ollut muuttunut millään lailla. Sitten sen silmät rupesivat päivä päivältä pullistumaan päästä, ja karvaa yksitellen tippumaan. (oli harvakarva). Jouduin kuitenkin täksi viikoksi lähtemään Helsinkiin, ja niin arvasin taas kun sieltä palasin, että tilanne on huonontunut. Toinen silmä oli hieman ummessa, ei saanut auki kun silmä niin pullahtanut ulos. toinen silmä suurena. Hengittii yhtä raskaasti kun Tuhnu silloin paikallaan, eli hytkyi eteen ja taakse hengiittäessä. Ei sitä voi enää vierestä katsoa ei todellakaan. Tänään tulee siis Haisunkin aika hengittää ilmaa vielä viimeisen kerran, ja päästä kivuista. Epäilen syöpää/kasvainta. kasvain saattaisi olla selässä, ei kävellessä pysty suoristumaan. se on siis sisäinen kasvain. Tai sitten Haisulla on kilpirauhasen liikatoimintaa joka hoitamattomana johtaa tuohon ihmisellä. Haisu on ollut poikueesta pienin ja rimpuloin, ei elinikäodotuskaan voi olla kovin suuri. Tämä oli jo tavallaan tiedossa... ;(
Rupsuu <3
Tässä rupsun kaunis silmä <3

tiistai 16. syyskuuta 2014

hamsterivaavit

Nyt näyttää sille että netti/koneet toimii!!! Nyt paljon juttua. Ompas taas hamsut kasvaneet kovasti, silmät auki jo ja kaikkee. Minusta tuntuu että ne on sellasia järkäleitä, että ei muilla oo... Liian paljon oon ruokkinu :D. Ne on kyllä sellasia sähikäisiä, mutta nyt parhaillani niitä totuttelen itseeni, ja opetellaan olemaan kädellä kunnolla <3. Vielä on oppimista, sillä pari kertaa ovat päässeet hyppimään pois kädeltä... tuon jälkeen keksin taktiikan, josta kaikki ovat tyytyväisiä, eikä pomppuja ole tullut :). Huvittavaa katsottavaa on, kun Helmi-äiti kerää poskeen ruokaa, nii kaikki vaavit vieressä kerää posket täyteen, mutta hakusassa on vauvoilla vielä se, että miten ne ruoat otetaan pois sieltä poskesta. Hamsujen väreistä vielä senverran, että ihan mustia oli se 5, ja musta laikkuja 2, mutta mustissa neljällä on valkoiset korvat, ja yhdellä on ihan standardin mukaiset mustat. Mustiksi luetaan kuitenkin. Vapaana heistä on vielä 4 mustaa, ja alustavasti 1 musta laikku. kummatkin laikut ovat uroksia, mustilla korvilla oleva musta on naaras, ja valkoisilla korvilla olevia mustia kummallakin sukupuolella. Kaksi valkokorvaa kuvaamatta ja tunnistamatta. Tässä naperoista kuvia hirveesti :). Pistän alkuajoista lähtien ;).
äippä

Tää oli päivällä heitetty jäähylle

Musta laikku uros

musta laikku uros

ytstävät <3

musta laikku uros 2

koko pesue <3

ihan ekana päivänä, 30.8.2014
minä tässä ytstävän kanssa toistaiseksi sovussa
ohi tulen
äipän kans tässä
Olen myyrä.
Tosi söpö, taitaa tämä herra jäädä meille <3
söpösöpö
pikkupampula
iskä vetää
Pienoinen <3
Minä tätä juomapulloa
pikkuinen. Ihan pikkuinen <3

2.9. Nakkeja










tiistai 9. syyskuuta 2014

Poikasia!!

Meidän netissä on ollut ongelmaa jo pidemmän aikaa, joten saan kirjoitettua tänne vasta nyt! Eli 30.8.2014 meille syntyi syrkkivauvoja 7 kpl! 5 mustaa, ja 2 musta laikukasta. Aivan ihanan luonteisia ovat kaikki! 4 mustaa on vielä alustavasti vapaina :) Äiti Helmi on ollut todella reipas ja huolellinen emonen <3. Lauantaina naperot tulevat pesästä ulos, ja voin varmentaa sukupuolet :) Vaavit syövät ahkerasti jo kiinteää ruokaa, ja yksi oppi jo karkaamaan pesästä ;D. Mutta sitten iloisia uutisia, ryhdyn erään toisen kasvattajan kanssa aktiivisesti kasvattamaan syrkkejä, eli karvattajanimeä haemme kun kerkeää :). Aivan hypermahtavaa!!! kuvia en saa vielä laitettua, sen verran häikkää on. Kuvat tulee pian perässä!

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Helmi & Nemo

Nyt voisi melkein sanoa, että Helmi on tiine. Tässä kuvat Nemosta ja Helmistä. Pennut tulevat myyntiin lokakuun alussa 5 vkon iässä. Ennen sitä voi tehdä alustavia varauksia. Kummatkin ovat oikein kauniita ja helppoja käsiteltäviä. Kumpikin on rekisteröityjä :). Tässä vähän lähisukua, skannaan kummankin sukutaulut sitten kun tiineys on aivan varmaa :) :
      Finding Nemo, musta lkr.                                                        Herttainen Helmi, musta laikukas lk.
i: Bra Gjort Besserwisser, musta lk.                                             i: Great george, musta laikukas lks.
e: Picus Kia Kikkura, hopeamusta lkr.                                      e: Credo Quia Incredible, kyyhkynharmaa, lk
ii: Hamsterhuette Xerxes, musta lkr                                           ii: Feenix, musta laikukas lks.
ie: Salmiakki, musta laikukas lks.                                                  ie: Bye Bye Baby, musta lk
ei: Göstä, hopeanharmaa, lk                                                        ei: Tripolis, musta laikukas lk.
ee: Picus Gaija Gäggärä, hopeanharmaa lkr.              ee: A De Mesmay Abeille, kyyhkynharmaa laikukas lk.
Herttainen Helmi
Herttainen Helmi


Finding Nemo


Finding Nemo

Finding Nemo

Kuvia, juttuja ja kuulumisia

Sunnuntaina tässä kirjoittelen.... mutta mennäänpä asiaan :D. Tämä on pääasiassa "kerro se kuvin" postaus, eli en rupea sen enempää tässä selittelemään ;)

Maisalla oli ihan punainen nenä, mutta kerkesi lipaista ennen kuvaa

Kaunis Helmi <3

En tiedä miten, sähikäis-Haisu on hinkannut päästä karvat pois...?

Karvat kasvaa takaisin <3

:D

Haisu ja yläpurenta

Helmillä ei ollut toista kiimaa, eli tod. näköisesti on tiine :)

Nemo, eli Minnin veli. Minni oli meillä helmikuussa Tuhnulla ;), 

Ensin hän oli haluton kuviin.
Tässä testailin toista kiimaa, ei ollut.

perjantai 15. elokuuta 2014

Pentuja odotellessa

Niin vaan lupailin taas että tiheään tulee postauksia, ja tässä sitä ollaan. Tosiaan viime viikon sunnuntaina kerkesin ensimmäistä kertaa kokeilla astutusta, hamsut tuli maanantaina. Sunnuntaina hais ja kaikki piirteet oli kohillaan, mutta ei antanut astua. Maanantaina puolen tunnin välein otin, mutta ei. Tiistaina testasin viideltä, koska jos sillä jotain merkkejä oli , ne oli silloin... Mutta ei. Ajattelin että Helmi ei hyväksy sitä urosta, kun neitillä ei oltu kiimaa 8kk nähty koskaan. Mutta keskiviikkona olin elokuvaa menossa katsomaan, ja sanoin vielä et ainii nää hamsterit.  Laitan ne viel tänää yhtee vaikka ei mitään tapahukkaan. Kello oli tuolloin yhdeksän illalla. En edes laittanut niitä pahvilaatikkoon missä tämä normaalisti tapahtuu, aitaukseen laitoin nii kiimahan sieltä tupsahti. Nemo ei vaan oikein tienny mitä sille olis pitänyt tehdä, et katotaan nyt onko tiine! Tuhnun jälkikasvu etenee <3 pelkäsin jo et jää... Sunnuntaina eli huomenna selviää onko oikeesti tiine, mut jos on, nii 27.8 pitäis Vaavit tulla ulos <3 mut päivittelen tähän postaukseen pari kuvaa maisasta, mut varmaan sunnuntaina sit pistän uuen ja kuvat vanhemmista :) eli emä Helmi on musta laikukas lk ja Tuhnun tyttären tytär, ja Isä Nemo musta lk Rex.

lauantai 2. elokuuta 2014

Pitkääkin pidempi postaus

Huppista, ei ole taas tullut täälä käytyä, sillä jotenkin on varmaan mennyt toipuessa tästä Tuhnusta.. Olen aika ahkerasti aina Tuhnun haudalla käynyt, ja vien sinne tiheään tahtiin kukkia <3. Se mitä olen hamstereissa huomannut sitten Tuhnun lähdön jälkeen, niin Maisa on aivan kuten ennenkin, mutta Haisu on ihan kummallinen. Se on kun hidastetusta filmistä koko ajan, jäykistelee paikoilleen, eikä viistäkään heilauta, you know. Sitten se pakenee piiloon kun otan mökin katon pois. Se on nyt niin muuttunut kun Tuhnu lähti, että en tiedä helpottaisiko Haisun oloa se, että tässä olisi sitä vanhempi uros hamsu. Jotenkin kun sillä on aina ollut isukki Tuhnu tukena ja turvana, ja vaikka erillään toki olivatkin, niin Tuhnu oli tässä se johtaja. Nyt Haisu joutuu tavallaan ottamaan johtajan aseman, ja varsinkin kun Maisa muutti viereiseen terraan. Nyt se joutuu olemaan yksin yhden naisen kanssa, niin on se aika rankkaa. Harmittaa vaan aivan hurjasti. Kai näilläkin on sellainen tietty suruaika vaikka erakkoja ovatkin... Se on helpottanut sillä jo vähän siitä kun Tuhnu lähti. Tai sitten se on vaan sitä johtajan aseman ottamista... Vaikeeta, en tiedä miten se on sitten niillä ihmisillä keillä on monta hamsteria samassa huoneessa ja eri sukupuolta ja eri ikäisiä, että miten se niillä vaikuttaa, ja miten ne hamsterit eroavat? Tai sit Haisu on vaan niin herkkis <3. En tiiä, mutta asiasta taas toiseen, mun on pitänyt niin kauan ottaa videolle kun Haisu vetää koko agilityradan, että teidän pitää se niin nähdä! Se on hiano poika!! Mutta sitten... tämä uutinen on hieno... Maanantaina me haetaan 2 hamsua helsingistä.... Ja ne tulee meille astutukseen ja ne saa pennut (ehkä) ja sieltä tulee RUPSUTIN <3<3<3<3<3. Oijoijoi <3. Isä on musta lk rex, ja emä lk musta laikukas. Emä on sillai Tuhnulle sukua, että se on haisun siskon tyttö. Eli näiden jälkeläisille Tuhnu on isoukki <3. Se on jotenkin niin ihanaa kun on Tuhnun sukua itellä, kun jostain pentueesta monenkin vuoden päästä voi löytyä joku yksilö joka tuo vaan mieleen Tuhnun, tai siinä on joitain piirteitä Tuhnusta <3. Eli näin Tuhnu sitten elää muistoissa <3. Näiden kauniiden hamsujen pennut tulevat sitten myyntiin siten kun Tuhnun ja Minnin pentujen piti!! Saatte tehdä jo alustavia varauksia!!!! JEEJEE, laitan tänne vanhemmista kuvat maanantain jälkeen, niin voitte ihastella näitä <3. Jos nyt tulis musta laikukas rex tuolta, joka olis vielä uros, nii voitte arvata että se tulis olee Rupsu <3. Mietin jo Rupsulle virallista nimee, mut en paljasta sitä vielä ;). Nyt tulee hulluna postauksii!
Haisu on tässä taas jäykistynyt, niin sillon sille voi tehdä mitä vaan ;D

Tuhnun haudalla <3

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

R.I.P Tripolis 16.8.2012-8.7.2014

Rakkain Tuhnuni elää nyt ikiunta punavuoren metsässä näköalapaikalla villihamsterina ilman kipuja. Se eli hyvän elämän, ja sitkeä oli kuin mikä, sillä ensimmäiset ongelmat alkoivat tulla joulun alla 2013. Eli elämänhalua riitti, kunnes syöpä rupesi syömään sisältä niin, että terveys se lopulta pettää ja ihmisten täytyy tehdä ratkaisut. Ei se pitkään olisi selvinnytkään itsekseen. Muistan, kun sanoin tuhnulle kun se oli pieni, että tekee syrkkien ikä ennätyksen, ajattelin hetken että niin se vaan lähti aikaisemmin, kunnes tajusin että tuhnu teki todellakin ikäennätyksen. Se oli niin pitkään kasvaimista ja muista vaivoista huolimatta, että ei varmasti kukaan muu olisi elänyt niin pitkään. Eilen viimeisenä päivänään Tuhnu vielä nuoli minua ja huokaili, ja nukahti taas käteeni kun silittelin sitä. Sitten koitti sen aika. Harmittaa näin vain niin suuresti kun olin ennen Tuhnun lähtöä viikon poissa. Tuhnu tuli minulle takaisin itse punotussa pienessä korissa, jonka pohjalle oli laitettu lila kukka servetti ja Tuhnun korvien taakse valkoisia kauniita kukkia. Tutu nukkui siinä.. haudalla on iso kivi ja vietiin eilen sinne valkoinen ruusu..   ...   ... );







maanantaina

eilen ennen lähtöä

Eilen ennen lähtöä