 |
| Jokin järkyttävä ääni taas jossakin... |
Ei ole mennyt edes puolta vuotta, kun olen huomannut jo kuinka hyviä ystäviä olemme. Aina kun tulen koulusta kotiin, Tuhnu tervehtii minua. Jos jätän tuhnun juoksutusaitaukseen pariksi minuutiksi, ja tulen takaisin se hyppii kaltereita vasten ja seuraa minua. Missään ei ole selitetty sellaista erityistä ääntä mitä Tuhnu päästelee, mutta luulen, että se liittyy jotenkin ystävyyteemme. Tuhnu haukottelee ja venyttelee joka kerta kun näen sen, se merkkaa tyytyväisyyttä. Tällainen side voi tulla kelle vaan, ja minkä tahansa eläimen kanssa, jos niitä kohtelee hyvin. Se on mahtava ja palkitseva tunne. Aina sanotaan, että hamsterit eivät tykkää olla kädellä ja tahtovat vain omaa rauhaa, mutta miten ne sitten selittävät sen, kun laitan käteni aitaukseen Tuhnu tulee kädelleni omasta vapaasta tahdosta. Siksikö, että ne ei tykkää olla kädellä? Ei, vaan siksi, että ne kaipaavat jonkun läheisyyttä, ainakin minun Tuhnuni.<3 Jos tulee Tuhnusta joku pelottava ääni, se hakeutuu mahdollisimman lähelle minua.<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti